Posliinikukkia

Mä olen rakastunut posliiniin ja ollut viimeaikoina ihan tulessa mun posliinikukkieni kanssa. Haluaisin toteuttaa jättimäisiä posliinikukkakoruja. Löysin netistä muutamia sivuja posliinikukista ja posliinikoruista. Yks firma tekee posliinisia hääkimppujakin. Mulla oli mielessä ehkä ilmeeltään jotain vähän herkempää, mutta loistavan kukkakimpun tekeminen kyllä kutkuttais..

Tällanen ihanuus oli myynnissä porcelainroses.comissa:

Ja sit tällanen:



Mautonta? Ehkä. Siistii? Kyllä.

Terveisin
Riinaliinanne

koruja

Hollantilainen korumuotoilija Katja Prins työskenteli 3kk ajan European ceramic work centre:ssa tutustuen posliiniin materiaalina.
































Erilaisia kokeiluja on tuntunut syntyneen paljon, valmiissa koruissa posliini on yhdistetty hopeaan.



Eeva

Haastattelussa Jatta Lavi

Haastattelukysymykset

1. Mikä yleensä on muodon innoittama, mistä lähdet liikkeelle?

En juuri ehdi suunnittelemaan tuotantoni ohella uusia esineitä, mutta teen paljon kokeiluja ja kehittelen uusia materiaaleja, lasitteita, koristelu- ym. tekniikoita tuotannon ohessa kun vain suinkin ehdin. Usein ne innoittavat uuden esineen/muodon suunnitteluun.

Koska teen käyttöesineitä, haluan että muoto on yksinkertainen. Pidän selkeistä muodoista. Yksinkertainen muoto tuo materiaalin paremmin esille. Oma ilmaisu on tällä hetkellä kuitenkin käytännöllisyyttä tärkeämpää. Pyrin siihen, että esineessä on materiaaliin perustuva idea tai jonkinlaista uutuutta muodossa.



2. Kuvaile miksi posliinia on niin miellyttävä työstää, miksi siitä tuli lempimateriaali,
mitä piirteitä rakastat posliinissa?

Posliinilaatujahan on useita. Jos ostaa posliinimassan valmiina, se on yleensä sangen epäplastista eli ei niinkään miellyttävää muovailla, se halkeilee helposti ym. Oma massani, jonka olen itse kehitellyt, on plastista ja varsin mukavaa työstää.

Opiskellessani Taikissa etsin pitkään omaa ilmaisuani. Kivitavara ei innostanut. Posliinia ei juurikaan käytetty, ainakaan läpikuultavana. Saksalainen vaihto-oppilas 1995-1996(?) Barbara Schmidt teki vaihto-oppilasvuotenaan Taikissa pieniä posliinikukkia, jotka oli asetellut ikkunalle valoa vasten. Ne olivat niin läpikuultavia ja niin ihanan herkkiä.

Innostuin kehittelemään posliinimassaa näiden kukkien innoittamana. Koin posliinin keveyden, raikkauden ja läpikuultavuuden omaan estetiikkaani soveltuvana. Jatkoin massan kehittelyä lopputyössäni 1997. Posliini materiaalina, etenkin läpikuultavana, oli tuolloin vähän käytettyä ja tarjosi mahdollisuuden tehdä ”erottuvia” esineitä eli se oli esineiden markkinoinnin kannalta tärkeää (mietin tuolloin työskentelyäni tulevaisuudessa opintojen jälkeen). Pidin myös tärkeänä, että massan voi polttaa hieman matalammassa lämpötilassa, jolloin sähköä säästyy.

Posliinissa on monia mahdollisuuksia ja se on materiaali, jossa tuntuu olevan loputtomasti tutkimista.

3. Miten kuvailisit omaa työskentelyäsi, mitä metodeja käytät?

Teen esineet muottiin valamalla ja osan muottiin prässäämällä.
Suunnittelutyö tapahtuu tuotannon ohessa, kuten aiemmin kerroin (kysymys 1).

4. Monenko vuoden kokemusta posliini vaatii ennen kuin sen hallitsee?

Kuten mikä tahansa savi, posliini vaatii paljon perehtymistä ja kärsivällisyyttä. Kärsivällisyys on keramiikan tekemisessä tärkeää. Omalla kohdallani olen joutunut sitä kovin opettelemaan.

Se, että hallitsee materiaalin, lasitteet poltot ja tuotannon tehokkuuden ja tuotannon tekemisen kannattavaksi voi viedä useamman vuoden.

5. Onko mahdollisuus epäonnistua suuri, kuinka vaativa materiaali on?
Mitkä tekijät vaikuttavat epäonnistumiseen?

Saven kanssa työskennellessä täytyy olla tarkka: tuotantotavat, kuivatus, poltot on hallittava, ettei tule paljoa ”sutta”. Ja posliini ei eroa tästä mitenkään. Jos käyttää lasitteita, on huomioitava, että ne sopivat massan kanssa yhteen.

Omalla kohdallani vaikeaa on ollut lasitteen ja massan yhteensopivuus ja mattalasitteen kehittäminen. Koska käytän esineen sisällä kirkasta lasitetta ja ulkopinnalla mattalasitetta, yhteensopivuus on tärkeää. Alussa esineet halkesivat jäähtyessään. Oikean polttolämpötilan etsiminen vei aikansa, koska massan polttoväli on pieni.

Monesti joku muu kuin materiaali voi olla hankalaa, esim. omalla kohdallani kipsityöt ovat aika hankalia. Muotit voisivat olla parempiakin.

6. Onko uravalintasi ollut haasteellinen?

Olen saanut aloittaa ”yrittäjyyteni” rauhassa. Ensin tein keramiikkaa opetuksen ohessa 1997- 1998 ja myöhemmin lasteni kotihoidon (5 vuotta) rinnalla. Sain tehdä koetuotantoa ja viritellä tuotantoa hiljalleen. Oman toiminimen perustin tammikuussa 2005.

Luovan työn ja yrittäjyyden yhdistäminen on haastavaa. Kompromisseja täytyy tehdä ja rutiineja sietää. No, minä pidän rutiineista. Oman työn vapaus on palkitsevaa.

7. Teetkö muuta kun omaa tuotantoa, esim. tilaustöitä tai opetusta?

En.

8. Onko sinulla antaa jotakin ohjeita aloittelijalle mihin kannattaisi kiinnittää
huomiota posliinin työstämisessä?

Tutustu keramiikan perusteisiin. Tietoa saa opettajilta ja kirjoista. Kannattaa tehdä esineitä myös muista savilaaduista kuin pelkästään posliinista. Mieti miksi haluat käyttää nimenomaan posliinia?

Tee ja kokeile mahdollisimman paljon posliinimassaa eri lasitteiden kanssa ja myös massan ”rajoja”. Outojakin kokeiluja.

Teette ehkä massan koulussa? Jos myöhemmin tilaat posliinimassan valmiina, niin perehdy eri posliinimassojen ominaisuuksiin. Esim. luuposliini vaatii ihan omanlaisensa poltot. Kannattaa perehtyä käyttämäänsä massaan kunnolla perusteellisesti ja pitäytyä valitsemassaan materiaalissa, kunnes hallitsee sen.

Jatta Lavia haastatteli Anna Kantanen

Kekseliäät kiinalaiset

Posliini keksittiin paljon myöhemmin kuin muut keraamiset seokset, lähinnä korkean lämpötilansa vuoksi. Alkuperäinen kiinalainen seos sisälsi kaoliinia ja petsuntsenia. Petsuntsenin tehtävä oli sulaa muodostakseen luonnollisen lasin, ja kaoliini kesti korkeita lämpötiloja joka ylläpiti esineen muodon poltossa.

Vaikka posliini oli keksitty jo tang Dynastian aikana (618-907 e.a.a) sen todellinen kehitys tapahtui vasta Song Dynastian aikana (960-1279). Keisarin kuninkaalliset tehtaat rakennettiin palatsin posliini-tuotannon vuoksi. Kukoistuksen aikana yli miljoonaa ihmistä työskenteli posliinin parissa Jingde Zhen nimisessä kaupungissa.  Kaupungissa ylläpidettiin yli 3000 polttouunia. Posliini-buumi loppui vasta vuonna 1912, viimeisen keisarikunnan kaatumisen aikana.

Posliinin valmistus-tekniikka levisi Eurooppaan 1500-luvulla. Siihen mennessä Kiina oli onnistunut pitämään tekniikkansa salassa. 

Monet keräilijät ovat sitä mieltä että että Ming ja Qing dynastian (1368-1912) valmistetut posliinit ovat maailman parhaimmat, jolloin sini-valko lasitteiset posliinit saavuttivat kultakaudensa. Sen eksoottisuus puhutteli eurooppalaista yläluokan makua. Kohtalaisen kalliita Kiinassa, laivakuljetus merkitsi vielä suuremman hinnan euroopan markkinoilla, jolloin vain rikkailla oli siihen varaa. Hintansa ansiosta eurooppalaiset artesaanit yrittivät imitoida kiinalaista tuotantoa, muutteivät saavuttaneet samanlaista tasoa. 

Saksansijainneessa tehtaassa Meissenissä onnistuttiin 1710 valmistamaan ensimmäisen kerran posliinia.

Luuposliini keksittiin Englannissa noin 1750-luvulla. Posliiniin lisättiin eläimen jauhettua luuta joka teki seoksesta kovemman kuin aijemmat eurooppalaiset seokset. Sillä saatiin alhaisempi sulamis-lämpötila ja väri muuttui valkoisemmaksi.

Herttoniemen kartanossa toimi Suomen ensimmäinen vuonna 1762 perustettu tehdas. Nykyisin suomen tunnetuin posliinimerkki on Arabian tehtaan merkki.

(lähteenä   www.asiannouveau.com/arts_crafts)

-Anna-